Osaajan palkkaaminen

Työsopimuksessa sovitaan työn kestosta ja ehdoista työlainsäädännön puitteissa. Monella toimialalla on työehtosopimus. Kansainvälinen osaaja ei välttämättä tunne alansa sopimusehtoja, joten keskeiset asiat on hyvä mainita työpaikkailmoituksessa, että hakija voi selvittää asiaa etukäteen.  

Tee työsopimus kielellä, jota kumpikin osapuoli ymmärtää. Kirjallinen sopimus on suositeltava. 

Toimita työsopimus uudelle työntekijälle heti työsuhteen varmistuttua. Kansainvälinen työntekijä saattaa tarvita työsopimusta esimerkiksi maahanmuuttoasiakirjojen hakemista varten. Sopimukseen on hyvä kirjata esimerkiksi Suomeen muuttamisesta, asunnon hankkimisesta tai maahanmuuttoon liittyvistä kuluista sovitut asiat. 

Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Tällä jaksolla voi työnantaja varmistaa työntekijän soveltuvuuden tehtävään ja työntekijä varmistaa, onko työpaikka hänelle sopiva.

On hyvä tuoda esiin, että koeajalla kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen. Jos työnantajana joudut tähän ikävään tilanteeseen, hoida homma asiallisesti, ystävällisesti ja hyvin perustellen. Peruste purulle ei saa olla syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Lue lisää vastuullisesta rekrytoinnista.  

Kansainvälisen työntekijän tulee hakea virallinen suomalainen henkilötunnus mahdollisimman pian. Sitä saatetaan tarvita jo työsopimusta ja viimeistään palkanmaksua varten. Henkilötunnusta käytetään Suomessa muiden muassa tunnistautumiseen eri palveluissa, viranomaisasiointiin sekä sitä edellytetään esimerkiksi pankkitilin perustamisessa, vakuutusten ottamisessa ja puhelinliittymän avaamisessa.  

Pankkitilin avaamisen yhteydessä kannattaa hakea myös verkkopankkitunnuksia, joita käytetään tunnistautumiseen monissa viranomaispalveluissa verkossa. Tutustu pankkikohtaisiin ohjeisiin esimerkiksi Suomessa toimivien suurimpien pankkien Osuuspankin, Nordean tai Danske Bankin sivuilla. 

Mikäli henkilö on aiemmin asunut Suomessa ja saanut henkilötunnuksen, on se edelleen käytettävissä. Työnantajan kannattaa pyytää työntekijää ilmoittamaan virallinen henkilötunnus mahdollisimman pian muiden muassa palkkahallintoon. 

Henkilötunnuksia myöntää Digi- ja väestövirasto, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto. Kannattaa tarkistaa, miltä viranomaiselta lupa haetaan. Esimerkiksi Verohallinnon myöntämällä henkilötunnuksella ei voi saada kotikuntaa Suomesta, vaan siihen tarvitaan Digi- ja väestöviraston myöntämä tunnus. 

Henkilötunnuksen saamisen edellytys on oleskelulupa, oleskelukortti tai oleskelun rekisteröinti, joita haetaan EnterFinland-palvelussa. Aloita siis prosessi sieltä. 

Kansainvälisille rekrytoiduille suomalainen verotusjärjestelmä voi olla uusi ja sen ymmärtäminen vaatii tukea. On hyvä idea tarjota työsuhteen alussa henkilökohtaista apua, sillä se ruokkii myös hyvää työnantajamielikuvaa. 

Veroilmoituksen täyttämisestä voi järjestää vuosittain lyhyitä tilaisuuksia, ja myös selkeät kirjalliset ohjeet helpottavat kansainvälisten osaajien veroymmärrystä. 

Kerro, että työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijän tuloveron ennakonpidätyksestä, mitä varten työntekijän tulee toimittaa verokortti. Kerro myös, että työnantaja ilmoittaa palkat ja vähennykset tulorekisteriin, jossa työntekijällä on pääsy omiin tietoihinsa. 

Työnantajan tulee tunnistaa, onko työntekijä yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen Suomessa. 

Työntekijän tulee huolehtia, että verokortti tai veronumero on toimitettu työnantajalle ajoissa. Muistuta osaajaa, että mikäli verokorttia ei ole toimitettu ennen palkanmaksua, työnantaja on velvollinen pidättämään palkasta 60% ennakonpidätyksen. 

Maahanmuuttoviraston Enter Finland -verkkopalvelussa voit hakea oleskelulupaa tai kansalaisuutta sähköisesti. 

InfoFinland.fi tarjoaa paljon tietoa Suomeen muuttamisesta niin EU-kansalaisia kuin EU:n ulkopuolelta tulevia koskien.